Otitko valokuvan? Tunnista sienet heti Mushby-sovelluksella
Avaa sovellusKuvaus
Russula emetica, yleisemmin tunnettu nimellä sappitatti tai oksennustatti, on Russulaceae-heimoon kuuluva sieni. Se on tunnettu kirkkaanpunaisesta lakistaan ja erittäin polttavan kirpeästä maustaan, joka tekee siitä syömäkelvottoman ja aiheuttaa ruoansulatuskanavan oireita. Se on yleinen laji pohjoisen pallonpuoliskon havumetsissä.
Kuinka tunnistaa
- Lakki
- Lakki on 5-12 cm leveä, aluksi kupera, myöhemmin laakeneva ja lopulta hieman kuoppainen. Väri on kirkkaanpunainen, usein kiiltävä, ja se voi haalistua keskeltä. Lakin pinta on tahmea kosteana ja kuivana kiiltävä. Lakin reuna on usein hieman uurteinen vanhemmiten. Lakin pintakelmu on helposti irrotettavissa lähes kokonaan.
- Liuskat
- Heltat ovat tiheässä, hauraat, tasatyviset tai hieman johteiset, ja väriltään puhtaan valkoiset. Ne voivat vanhemmiten muuttua hieman kermanvärisiksi. Helttojen reunat ovat ehjät.
- Jalka
- Jalka on 5-10 cm pitkä ja 1-2 cm paksu, lieriömäinen, usein tyvestä hieman paksumpi tai oheneva. Se on valkoinen, sileä tai hieman ryppyinen, ja sisältä täyteinen, mutta vanhemmiten ontoksi muuttuva. Jalka on hauras ja murtuu helposti.
- Maltovi
- Malto on valkoista, haurasta ja murtuu helposti. Maku on erittäin polttavan kirpeä, mikä on tärkeä tuntomerkki. Haju on heikko, hieman hedelmäinen tai miellyttävä, mutta ei luotettava tunnistuskeino.
- Itiöemä
- Sappitatin itiöemä on tyypillinen haperoiden muotoinen, lakki ja jalka ovat selkeästi erotettavissa. Se on keskikokoinen sieni, jonka lakki on yleensä kirkkaanpunainen ja jalka valkoinen.
- Elinympäristö
- Sappitatti kasvaa yleisesti havumetsissä, erityisesti kuusimetsissä, mutta sitä voi löytää myös sekametsistä. Se suosii kosteita, sammaleisia kasvupaikkoja. Se muodostaa mykorritsasymbiosin havupuiden, erityisesti kuusen, kanssa.
Avaintiedot
- Lakin pinta: Tahmea kosteana, kiiltävä kuivana, helposti irrotettava pintakelmu.
- Kasvumuoto: Yksittäin tai pieninä ryhminä.
- Itiöjälki: Valkoinen.
- Rungon väri: Lakki kirkkaanpunainen, jalka valkoinen.
- Haju: Heikko, miellyttävä tai hedelmäinen.
- Värin muutos leikattaessa: Ei värjäänny.
- Korkeus: 5-10 cm
- Lakin halkaisija: 5-12 cm
- Ravinnonotto: Mykorritsasieni, muodostaa symbioosin havupuiden kanssa.
Myrkyllinen
Vakava myrkyllisyysSappitatti on myrkyllinen sieni, joka aiheuttaa voimakkaita ruoansulatuskanavan oireita. Vaikka se ei yleensä ole tappava, sen syöminen johtaa voimakkaaseen pahoinvointiin, oksenteluun ja ripuliin. Oireet alkavat yleensä 30 minuutista 3 tuntiin sienen nauttimisen jälkeen ja kestävät useita tunteja. Myrkytyksen syynä ovat toistaiseksi tunnistamattomat yhdisteet, jotka ärsyttävät ruoansulatuskanavaa. Vaikka jotkut lähteet mainitsevat sen olevan syötävä keitettynä, tätä ei suositella sen voimakkaan kirpeyden ja myrkyllisyyden vuoksi. Pienikin määrä voi aiheuttaa oireita. Myrkytyksen sattuessa on hakeuduttava lääkärin hoitoon.
Pikatarkistus
- Haju: Heikko, miellyttävä tai hedelmäinen, ei luotettava tunnistuskeino.
- Hedelmöityminen: Heinäkuusta lokakuuhun.
- Kasvualusta: Maassa, havumetsissä, erityisesti kuusen seurassa.
Mistä löytää
Havumetsät
Erityisesti kuusivaltaiset metsät ovat sappitatin tyypillisiä kasvupaikkoja. Sitä voi löytää myös mäntymetsistä.
Sekametsät
Vaikka sappitatti suosii havumetsiä, sitä tavataan myös sekametsissä, joissa on havupuita.
Sammaleiset ja kosteat paikat
Sappitatti viihtyy kosteassa maaperässä ja sammaleen seassa.
Löytämisvinkit
Kasvukausi
Sappitatti ilmestyy yleensä loppukesästä syksyyn, heinäkuusta lokakuuhun, riippuen sääolosuhteista.
Tarkkaile väriä
Kirkkaanpunainen lakki on hyvä ensisijainen tunnistusmerkki, mutta muista tarkistaa myös muut ominaisuudet, sillä on olemassa muita punalakillisia haperolajeja.
Maista varovasti
Tunnistuksen varmistamiseksi voi ottaa pienen palan lakin reunasta ja maistaa sitä. Sappitatin maku on erittäin polttavan kirpeä. Muista sylkeä pala pois ja huuhtoa suu huolellisesti. Tätä menetelmää ei suositella aloittelijoille tai jos on epävarma lajista.
Samankaltaiset lajit
Tulipunahapero
Russula
Tunnetaan myös nimellä: Russula sanguinea
Verihapero
Russula
Tunnetaan myös nimellä: Russula rosea
Isopunahapero
Russula
Tunnetaan myös nimellä: Russula paludosa
Tieteellinen luokitus
- Pääjakso
- Basidiomycota
- Luokka
- Agaricomycetes
- Lahko
- Russulales
- Heimo
- Russulaceae
- Suku
- Russula
Tutustu lajiin Sappitatti
Tunnista sieniä missä tahansa
Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta, täysi tietokanta ja oma kokoelmasi.