Kuinka tunnistaa Kennokääpä

Tunnistaaksesi oikein lajin Kennokääpä (Neofavolus alveolaris), tarkista jokainen näistä tuntomerkeistä järjestyksessä. Tunnistusvirhe on yleisin sienimyrkytysten syy, joten tarkista aina useista lähteistä.

Vaiheittainen tunnistus

1. 1

   Lakki

   Muoto, väri, pinnan rakenne ja halkaisija.

   Lakki on 2-10 cm leveä, 1-5 cm ulkoneva, hyllymäinen, viuhkamainen tai munuaismainen. Väri vaihtelee vaalean kellertävästä oranssinruskeaan, usein hienokarvainen tai suomuinen, ja siinä voi olla säteittäisiä uurteita. Reuna on ohut ja usein aaltoileva.

2. 2

   Liuskat

   Kiinnitys jalkaan, väri ja tiheys.

   Kennokäävällä ei ole varsinaisia helttasieniä muistuttavia helttalevyjä, vaan sen alapinta koostuu suurista, kulmikkaista tai kuusikulmaisista pilleistä, jotka ovat valkoisesta kermanväriseen tai kellertävään. Pillit ovat 1-3 mm leveitä ja niitä on 1-2 per millimetri. Ne ulottuvat usein lähes lakin reunaan asti.

3. 3

   Jalka

   Pituus, muoto, pinta ja mahdollinen rengas.

   Kennokäävällä ei yleensä ole selvää jalkaa. Joskus se voi olla hyvin lyhyt ja sivulla sijaitseva, jolloin itiöemä on kiinnittynyt alustaansa kapealla tyvellä.

4. 4

   Maltovi

   Väri, rakenne ja reaktio leikattaessa.

   Malto on ohutta (1-3 mm), valkoista tai kermanväristä, sitkeää tuoreena, mutta haurasta kuivana. Haju on mieto, maku mieto tai hieman hapan.

5. 5

   Itiöemä

   Yleinen kasvumalli.

   Kennokäävän itiöemä on yleensä hyllymäinen tai viuhkamainen, joskus lähes pyöreä tai munuaismainen. Se on ohut ja joustava tuoreena, mutta kuivuu kovaksi ja hauraaksi. Itiöemän koko vaihtelee 2-10 cm leveydeltään ja 1-5 cm ulkonemaltaan. Yläpinta on vaalean kellertävästä oranssinruskeaan, usein hienokarvainen tai suomuinen, ja siinä voi olla säteittäisiä uurteita. Alapinta on tunnusomaisesti hunajakennomainen, koostuen suurista, kulmikkaista tai kuusikulmaisista pilleistä, jotka ovat väriltään valkoisesta kermanväriseen tai kellertävään. Pillit ovat 1-3 mm leveitä ja niitä on 1-2 per millimetri. Malto on ohutta, valkoista ja sitkeää tuoreena, mutta haurasta kuivana.

6. 6

   Elinympäristö

   Missä ja millä alustalla kasvaa.

   Saprotrofinen sieni, joka kasvaa kuolleilla lehtipuiden oksilla ja rungoilla, erityisesti haavalla (Populus tremula), koivulla (Betula spp.) ja vaahteralla (Acer spp.). Harvemmin sitä tavataan muilla lehtipuilla. Se suosii kosteita ja varjoisia kasvupaikkoja metsissä.

Avaintiedot

Lakin pinta

Hienokarvainen tai suomuinen, säteittäisesti uurteinen

Kasvumuoto

Hyllymäinen, viuhkamainen tai munuaismainen

Itiöjälki

Valkoinen

Rungon väri

Vaalean kellertävästä oranssinruskeaan (yläpinta), valkoisesta kermanväriseen (alapinta)

Haju

Mieto

Värin muutos leikattaessa

Ei tunnettuja värimuutoksia

Korkeus

Ei varsinaista korkeutta, ulkonema 1-5 cm

Lakin halkaisija

2-10 cm

Itiöemän tuntomerkit

• Heltan kiinnitys: Ei helttasieni, alapinta pillejä
• Jalan muoto: Ei varsinaista jalkaa, joskus lyhyt sivujalka
• Jalan pinta: Ei varsinaista jalkaa
• Rengas: Ei rengasta
• Jalan poikkileikkaus: Ei varsinaista jalkaa

Tutustu lajiin Kennokääpä