Kennokääpä

Kuvaus

Kennokääpä (Neofavolus alveolaris) on pienikokoinen, yksivuotinen kääpälaji, joka tunnetaan hunajakennomaisten, kulmikkaiden pillien muodostamasta alapinnastaan. Se on saprotrofinen sieni, joka kasvaa kuolleilla lehtipuiden oksilla ja rungoilla, erityisesti haavalla, koivulla ja vaahteralla. Laji on yleinen Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, ja sitä tavataan keväästä syksyyn.

Kuinka tunnistaa

Lakki

Lakki on 2-10 cm leveä, 1-5 cm ulkoneva, hyllymäinen, viuhkamainen tai munuaismainen. Väri vaihtelee vaalean kellertävästä oranssinruskeaan, usein hienokarvainen tai suomuinen, ja siinä voi olla säteittäisiä uurteita. Reuna on ohut ja usein aaltoileva.

Liuskat

Kennokäävällä ei ole varsinaisia helttasieniä muistuttavia helttalevyjä, vaan sen alapinta koostuu suurista, kulmikkaista tai kuusikulmaisista pilleistä, jotka ovat valkoisesta kermanväriseen tai kellertävään. Pillit ovat 1-3 mm leveitä ja niitä on 1-2 per millimetri. Ne ulottuvat usein lähes lakin reunaan asti.

Jalka

Kennokäävällä ei yleensä ole selvää jalkaa. Joskus se voi olla hyvin lyhyt ja sivulla sijaitseva, jolloin itiöemä on kiinnittynyt alustaansa kapealla tyvellä.

Maltovi

Malto on ohutta (1-3 mm), valkoista tai kermanväristä, sitkeää tuoreena, mutta haurasta kuivana. Haju on mieto, maku mieto tai hieman hapan.

Itiöemä

Kennokäävän itiöemä on yleensä hyllymäinen tai viuhkamainen, joskus lähes pyöreä tai munuaismainen. Se on ohut ja joustava tuoreena, mutta kuivuu kovaksi ja hauraaksi. Itiöemän koko vaihtelee 2-10 cm leveydeltään ja 1-5 cm ulkonemaltaan. Yläpinta on vaalean kellertävästä oranssinruskeaan, usein hienokarvainen tai suomuinen, ja siinä voi olla säteittäisiä uurteita. Alapinta on tunnusomaisesti hunajakennomainen, koostuen suurista, kulmikkaista tai kuusikulmaisista pilleistä, jotka ovat väriltään valkoisesta kermanväriseen tai kellertävään. Pillit ovat 1-3 mm leveitä ja niitä on 1-2 per millimetri. Malto on ohutta, valkoista ja sitkeää tuoreena, mutta haurasta kuivana.

Elinympäristö

Saprotrofinen sieni, joka kasvaa kuolleilla lehtipuiden oksilla ja rungoilla, erityisesti haavalla (Populus tremula), koivulla (Betula spp.) ja vaahteralla (Acer spp.). Harvemmin sitä tavataan muilla lehtipuilla. Se suosii kosteita ja varjoisia kasvupaikkoja metsissä.

Avaintiedot

• Lakin pinta: Hienokarvainen tai suomuinen, säteittäisesti uurteinen
• Kasvumuoto: Hyllymäinen, viuhkamainen tai munuaismainen
• Itiöjälki: Valkoinen
• Rungon väri: Vaalean kellertävästä oranssinruskeaan (yläpinta), valkoisesta kermanväriseen (alapinta)
• Haju: Mieto
• Värin muutos leikattaessa: Ei tunnettuja värimuutoksia
• Korkeus: Ei varsinaista korkeutta, ulkonema 1-5 cm
• Lakin halkaisija: 2-10 cm
• Ravinnonotto: Saprotrofinen

Pikatarkistus

• Haju: Mieto
• Hedelmöityminen: Keväästä syksyyn
• Kasvualusta: Kuollut lehtipuu (erityisesti haapa, koivu, vaahtera)

Mistä löytää

Löytämisvinkit

Samankaltaiset lajit

Tieteellinen luokitus

Pääjakso

Basidiomycota

Luokka

Agaricomycetes

Lahko

Polyporales

Heimo

Polyporaceae

Suku

Neofavolus

Säilytystiedot

• Max lämpötila: Ei suositella säilytettäväksi ruoaksi.
• Pakastuksen kesto: Ei suositella pakastettavaksi.
• Min lämpötila: Ei suositella säilytettäväksi ruoaksi.
• Jäähdytys: Ei suositella jääkaappisäilytystä.

Kuinka puhdistaa

Kennokääpää ei yleensä kerätä ruokasieneksi. Jos sitä kuitenkin halutaan tutkia, se voidaan puhdistaa harjaamalla varovasti irtoroskat pois. Vältä pesua vedellä, sillä se voi muuttaa itiöemän rakennetta.

Tutustu lajiin Kennokääpä