Mushby LogoMushby
Nuijanuijakas (Handkea excipuliformis)

Kuinka tunnistaa Nuijanuijakas

Handkea excipuliformis

Otitko valokuvan? Tunnista sienet heti Mushby-sovelluksella

Avaa sovellus

Tunnistaaksesi oikein lajin Nuijanuijakas (Handkea excipuliformis), tarkista jokainen näistä tuntomerkeistä järjestyksessä. Tunnistusvirhe on yleisin sienimyrkytysten syy, joten tarkista aina useista lähteistä.

Vaiheittainen tunnistus

  1. 1

    Lakki

    Muoto, väri, pinnan rakenne ja halkaisija.

    Nuijanuijakkaalla ei ole varsinaista lakkia perinteisessä mielessä, vaan koko itiöemä on yhtenäinen. Yläosa on pyöreähkö tai hieman litistynyt, halkaisijaltaan 3–8 cm. Väri vaihtelee valkoisesta kermanväriseen ja vanhemmiten kellanruskeaan.

  2. 2

    Liuskat

    Kiinnitys jalkaan, väri ja tiheys.

    Nuijanuijakkaalla ei ole helttaa, vaan itiöt kehittyvät itiöemän sisällä glebassa.

  3. 3

    Jalka

    Pituus, muoto, pinta ja mahdollinen rengas.

    Nuijanuijakkaan 'jalka' on itiöemän tyviosa, joka on usein selvästi erottuva ja kapenee alaspäin. Se on yleensä ryppyinen tai poimuinen, ja sen väri on sama kuin itiöemän yläosan. Jalka on ontto tai täyteläinen, mutta ei varsinainen sienen jalka, vaan osa itiöemää.

  4. 4

    Maltovi

    Väri, rakenne ja reaktio leikattaessa.

    Nuorena malto on kiinteää, valkoista ja tasalaatuista. Se muuttuu kypsyessään ensin kellertäväksi, sitten oliivinvihreäksi ja lopulta ruskeaksi itiömassaksi, joka on jauhemaista. Malto on miedon makuista ja hajutonta.

  5. 5

    Itiöemä

    Yleinen kasvumalli.

    Nuijanuijakkaan itiöemä on nuorena valkoinen, päärynän- tai nuijamainen, 5–15 cm korkea ja 3–8 cm leveä. Yläosa on pyöreähkö ja alaosassa on selkeä, usein ryppyinen tai poimuinen 'jalka'. Pinta on aluksi nukkainen tai hienonystyinen, vanhemmiten sileämpi ja kellertävän tai ruskehtavan sävyinen. Kypsänä itiöemän yläosaan avautuu reikä, josta itiöt purkautuvat.

  6. 6

    Elinympäristö

    Missä ja millä alustalla kasvaa.

    Nuijanuijakas kasvaa yleensä yksittäin tai pieninä ryhminä maassa, usein lahoavan puuaineksen läheisyydessä. Se viihtyy monenlaisissa metsissä, kuten lehti- ja havumetsissä, sekä puistoissa ja niityillä. Se on saprotrofi, eli se saa ravinteensa kuolleesta orgaanisesta aineksesta.

Avaintiedot

Lakin pinta
Nukkainen tai hienonystyinen, vanhemmiten sileämpi.
Kasvumuoto
Yksittäin tai pieninä ryhminä.
Itiöjälki
Oliivinvihreä tai ruskea (itiömassan väri).
Rungon väri
Valkoinen, kermanvärinen, kellanruskea.
Haju
Mieto.
Värin muutos leikattaessa
Ei muuta väriä merkittävästi.
Korkeus
5-15 cm
Lakin halkaisija
3-8 cm

Itiöemän tuntomerkit

  • Heltan kiinnitys: Ei helttaa.
  • Jalan muoto: Nuijamainen tai päärynänmuotoinen, tyvestä kapeneva.
  • Jalan pinta: Ryppyinen tai poimuinen.
  • Rengas: Ei rengasta.
  • Jalan poikkileikkaus: Ontto tai täyteläinen.

Tutustu lajiin Nuijanuijakas

Tunnista sieniä missä tahansa

Ilmainen iOS:lle, Androidille ja verkkoon. Tunnistus valokuvasta, täysi tietokanta ja oma kokoelmasi.

Avaa sovelluksessa